Artikkeli on julkaistu v 2001 ”Kiekkolehti” nimisessä jääkiekkolehdessä

 

Astma 

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien yliherkkyystila, supistustaipumus, limakalvoturvotus ja liman eritys. Yleensä taustalla on synnynnäisen taipumuksen ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutus. Astman oireet ovat hyvin eriasteiset; merkittävimpänä oireena on sitkeä yskä ja hengityksen vaikeutuminen. Oireina voi kuitenkin olla toisaalta myös väsymys, haluttomuus kaikkeen aktiviteettiin ja toisaalta vain pitkittynyt yskä, sekin ajoittain. Keuhkoputkia ärsyttäviä tekijöitä astmassa ovat allergiat, infektiot, fysikaaliset tekijät kuten kylmä, kuuma, kostea ilma, pöly sekä kemialliset tekijät (liuotinaineiden käry tms.) Lapsuuden astmassa infektioilla on kaikkein suurin merkitys. Myös pelkkä rasitus tai rasitus yhdistettynä ulkoiseen ärsytykseen – esimerkiksi pakkasilmaan hiihtämisen yhteydessä – aiheuttaa usein keuhkoputkien ärsytystä astmapotilailla. Silloin puhutaan rasitusastmasta.

 

Diagnoosin tekeminen astmassa on toisinaan hyvinkin yksinkertainen mutta toisinaan taas hyvin pitkällinen prosessi. Täytyy pitää mielessä, että kaikki mikä vinkuu, ei ole astmaa.  Astman diagnosoiminen nojautuu ennen kaikkea anamneesiin (esitietoihin), jolloin kirjataan ylös oireet, niiden esiintymispaikka ja –ajankohta; kiinnitetään huomio aikaisempiin pitkittyneisiin yskäperiodeihin ja ”keuhkoputken tulehduksiin”. Diagnosoiminen jatkuu kliinisellä tutkimuksella, jolloin kiinnitetään huomio hengityksessä esiintyvään vinkumiseen (kuunnellaan rintakehän päältä stetoskoopilla) ja hengityslihasten käyttöön. Altistus- ja allergiakokeilla saadaan tietoa mahdollisesta ärsyttävästä ja laukaisevasta tekijästä. Diagnoosin teossa PEF seurannalla on merkittävä osuus (PEF = ulosvirtausmittaus). PEF-mittaus on myös äärimmäisen tärkeä astmapotilaan hoidon seurannassa, jonka vuoksi runsaasti oireilevilla potilailla kuuluu olla PEF mittari kotona.

 

Astman hoito jakautuu useaan eri osaan. Ensimmäinen ja tärkein on tietenkin ärsyttävien tekijöiden vähentäminen ympäristöstä. Allergiselle potilaalle allergiaa aiheuttavien aineiden vähentäminen on luonnollinen keino. Jos potilas on allerginen eläinpölylle, on kotiympäristön oltava eläinvapaa ja perheessä mahdolliset kotieläimet on sijoitettava muualle. Koulussa vahvasti allergista lasta ei pidä sijoittaa istumaan koiran omistavan lapsen viereen. Pölyallergikkolapsen koti täytyy saneerata mahdollisimman pölyttömäksi, joten pölyävät huonekalut, kokolattiamatot tms. täytyy uusia vähemmän pölyäviin. Samoin siivoamisessa täytyy suosia allergiaystävällisiä vaihtoehtoja, esim keskuspölynimuria.

 

Keuhkoputkia laajentava lääkitys on yleensä inhalaationa (sisään hengitettävänä suihkeena) annettava lääkitys ja on kohtaushoidon peruslääkitys. Lääkityksellä voidaan myös poistaa tulehduksellista prosessia keuhkoputken pinnalla jolloin kortikoidi tai kromoglikaatti nautitaan pääasiallisesti myös inhalaationa. Pahempien kohtauksien yhteydessä lääkitys voidaan ottaa kortisoni tabletteina, mutta se vaatii lääkärin läsnäoloa ja itsehoito ei siinä tapauksessa tule kysymykseen. Uusin lääkitys on niin sanottu täsmälääke astmaan  (leukotrieeniantagonisti) ja nautitaan tabletteina suun kautta.

 

Rasitusastmaa potevalle ärsytyksen aiheuttavan rasituksen poistaminen onkin jo vaikeampaa. Silloin hoito täytyykin olla riittävän tehokas, jotta urheilu onnistuu täysipainoisesti. Urheilun – ja nimenomaan huippu-urheilun – ja astman yhdistäminen ei aina ole ongelmatonta. Suurin osa astman hoitoon käytettävistä lääkkeistä on ns doping lääkkeitä, jotka parantavat terveilläkin urheilijoilla suorituskykyä. Siksi diagnoosin täytyy perustua selkeään lääketieteelliseen näyttöön ja urheilijan täytyy olla selvillä omista velvollisuuksistaan lääkityksen ilmoittamisesta mahdollisen doping testin yhteydessä. Urheilijalla täytyy myös olla mukana todistus sairaudestaan ja siihen tarvittavasta lääkityksestä – myös englanniksi.

Jääkiekkoilijalle PEF seuranta voidaan järjestää myös potilaan harrastuspaikalle. Riittävän usein tehty puhallusmittaus antaa viitettä keuhkoputkien tilasta eri rasitustilanteiden yhteydessä ja myös rasituksen jälkeen. PEF seurantaan voidaan liittää lääkeainekokeilu, jolloin saadaan selkeää tietoa keuhkoputkien reagoimisesta  annettuun lääkitykseen.

 

Jääkiekkoa pelaavalle lapselle/nuorelle/aikuiselle astman ei tarvitse olla rajoittava tekijä. Tietenkin erittäin labiili ja huonossa hoitotasapainossa oleva astma haittaa suorituskykyä ja fyysistä kehitystä, mutta hyvässä hoidossa ja hoitotasapainossa oleva astma on vain seikka, jonka kanssa tullaan toimeen ja voidaan täysipainoisesti harrastaa urheilua.