Jääkiekkoilijan ensiapu, Osa 1

 

Jokaisella kansalaisella on velvollisuus antaa ja toisaalta velvollisuus saada ensiapua. Jokaisen kansalaisen kansalaisvelvollisuus on siis tiukkaan tulkittaessa kyetä antamaan ensiapua. Jääkiekko mielletään varsin yleisesti tapaturmia aiheuttavaksi lajiksi. Sen vuoksi on jokaisen jääkiekon parissa toimivan osattava ainakin tyydyttävästi ensiavun alkeet.

 

Ensiavulla tarkoitetaan vamman jälkeistä hoitoa, joka tapahtuu tapahtumapaikalla. Hätäensiavulla taas tarkoitetaan elämän pelastavaa ensiapua, joka niin ikään tapahtuu tapahtumapaikalla. Ensiapuun kuuluu myös potilaan kuljetuskuntoon saattaminen ja kuljetuksen asian mukainen järjestäminen.

 

Tapaturman sattuessa hätääntymisellä on kaiken toiminnan lamauttava vaikutus. Siten oman ensiaputaidon ylläpitäminen estää hätääntymisen ja toiminta voi tuottaa toivotun tuloksen.

 

Ensimmäinen toimenpide ensiapua vaatineen tapahtuman sattuessa on estää lisäonnettomuudet ja loukkaantumiset. Jos esimerkiksi jäähallin jääkoneen kaasupullon räjähdys aiheuttaa tuhoa, on ensimmäiseksi estettävä uusien kaasupullojen räjähtäminen. Toisena toimenpiteenä on pelastaa loukkaantuneet välittömästä hengenvaarasta. Tällä tarkoitetaan tietenkin esimerkiksi liekeistä poisvetämistä ja siten lisävaurioiden ehkäisemistä, mutta sillä ei tarkoiteta jäällä loukkaantuneet pelaajan nopeaa jäältä poistamista.

 

Kun tapaturma on sattunut, on ensin välittömästi tarkistettava, onko potilas tajuissaan ja mikä on tajunnan taso. Peruselintoiminnot, kuten hengitys ja pulssi kuuluvat myös ensin tarkastettavien luetteloon. Seuraavaksi on tarkistettava suurien verenvuotojen esiintyminen. Iso luistimen viilto voi olla hyvinkin näkyvä verenvuoto, mutta jo lantion tai reisiluun murtuman tai sisäelinrepeämän aiheuttama vuoto on sisäinen ja vuotomäärä voi olla huomattava.

 

Loukkaantuneen käsittelyssä on toimittava potilasta rauhoittavasti ja kannattaa kysellä jo ensitutkimuksen yhteydessä mahdollisia kipuja ja myös potilaan omaa käsitystä vamman sijainnista. Siten saadaan myös selkeämpi kuva potilaan tajunnan tasosta. Vammamekanismin selvittäminen – esimerkiksi vääntyminen vai isku – selvittää myös vamman paikantamista.

 

Käsittele loukkaantunutta pääsääntöisesti makuuasennossa. Älä nosta pystyyn ennen kuin olet varma, että lisävaurioita ei synny ylös nousemisella. Tajuissaan olevan potilaan voi yleensä antaa olla siinä asennossa, mikä tuntuu parhaalta. Rauhoita potilasta ja estä häntä vahingoittamasta itseänsä lisää.

 

Jääkiekkoilija loukkaantuu usein jäällä ja sen vuoksi potilaan alla on usein kylmä jää. Jos liikuttamista pitää välttää ennen lopullista kuljetusta hoitopaikkaan, täytyy loukkaantunut suojata alta tulevalta kylmältä.

 

Kun varsinainen hätäensiapu ja ensiapu on annettu, täytyy potilaasta ilmoittaa eteenpäin kuljetuksen järjestämiseksi. Aluehälytyskeskus välittää hätäilmoituksen eteenpäin ja ensiavun antaneen on järjestettävä avun tulemisen opastus paikalle.

 

Selkärankavammaa (käsittää vamman kaulan ja häntäluun välillä) epäiltäessä täytyy siirtämisessä olla erityisen varovainen. Selkärankavammaa on epäiltävä, jos vammamekanismi antaa siihen aihetta, potilas ei pysty liikuttamaan raajoja pyydettäessä, raajat ovat heikot tai puutuneet, potilaalla on paikallinen kipu selässä tai potilaalla on rajut ruhjevammat kasvoissa, otsalla tai päälaella. Selkärankavammaa täytyy epäillä myös tajuttomalla potilaalla ja häntä on käsiteltävä kuin hänellä olisi kyseinen vamma. Selkärankavammapotilaan riisuminen ja siirtäminen suoritetaan vasta, kun apu on paikalla. On kuitenkin muistettava, että hätäensiapu on aina kuitenkin ensisijainen toimenpide.

 

Pään alueen iskut aiheuttavat eriasteisia vammoja pelaajille. Aivotärähdys aiheuttaa mahdollisesti tajunnan tason häiriintymisen, joka vaihtelee lyhytaikaisesta, alle minuutin kestävästä pitkäaikaisiin tajuttomuuksiin. Yleinen oire aivotärähdyksestä on päänsärky, pahoinvointi ja mahdollisesti näköhäiriöt ja tasapainohäiriöt.

 

Aivoruhjeen ollessa kyseessä on potilaan aivoihin tullut selkeä nimensä mukainen ruhje, joka voi johtaa pysyviinkin vaurioihin. Kova päähän tuleva isku voi aiheuttaa myös tapaturmaisen aivoverenvuodon.

 

Aivotärähdyspotilaan ensihoito riippuu tajunnan tasosta. Jos tapaturmaan liittyy tajuttomuus – lyhytaikainenkin – on potilas toimitettava hoitoon. Jos ei ole menettänyt tajuntaansa, riittää vuorokauden mittainen tarkkailu. Jos jälkimmäiseen liittyy itsepintainen päänsärky ja pahoinvointi tai potilas muuttuu uneliaaksi, on hänet toimitettava hoitoon.

 

Aivoruhje tai tapaturmainen aivoverenvuoto aiheuttaa tajuttomuuden ja potilas on toimitettava kylkiasennossa hoitoon peruselintoimintoja kaiken aikaa tarkkaillen. Jos potilaalle on tullut kasvoja deformoiva vamma, toimitetaan hänet hoitoon, kuten aivoruhjepotilas.

 

Hammasvammoissa jo pelkkä epäily riittää potilaan ohjaamiseen hammaslääkärille. Irronnut hammas pitää muistaa toimittaa potilaan mukana.

 

Silmävammojen ollessa kyseessä ennen jatkohoitoon toimittamista täytyy molemmat silmät peittää kevyellä sidoksella. Kipeä ruhjoutunut silmä aiheuttaa lisäkipua, jos toinen silmä liikkuu. Roskan mennessä silmään pyritään silmän huuhtelulla poistamaan rikka. Jos se onnistu voi potilaan toimittaa lääkärille.

 

Artikkelin toisessa osassa käsitellään murtumien ensiapua, pehmytosaensiapua ja ns KKK hoitoperiaatetta.

Hannu Hirsimäki

Suomen Jääkiekkolääkäri ry

Puheenjohtaja

 

Jääkiekkoilijan ensiapu, Osa 2

 

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin ensiavun pääperiaatteita sekä selkäranka ja pään alueen vammoja.

 

Tässä artikkelissa käsitellään murtumien ensiapua, pehmytosaensiapua ja ns KKK hoitoperitaatetta.

 

Luun murtumat jaetaan avomurtumiin ja umpimurtumiin. Murtuman oireena on kipu, turvotus, kykenemättömyys käyttää raajaa, raajan virheasento sekä epänormaali liikkuvuus. Murtunut luu vuotaa aina verta. Isot luut – lantio ja reisiluu – vuotavat runsaasti. Murtuma saattaa rikkoa vieressä kulkevan valtimon tai hermon. Ison verisuonivamman ollessa kyseessä on raajassa aina kuoliovaara. Lasten murtumissa kasvuvyöhykkeen vaurio aiheuttaa mahdollisesti vasta vuosien kuluttua ongelmia. Avomurtumassa on lisäksi aina tulehdusvaara.

 

Murtuman ensiapu alkaa tutkimuksella. Tutkittaessa riisutaan vaatteita ainoastaan ensiavun vaatiman verran. Avomurtumassa leikataan ympärillä olevat vaatteet pois. Isot haavat sidotaan ja paha virheasento oikaistaan ennen lastoitusta vetämällä raajaa pituussuunnassa. Kuljetuksen ajaksi murtunut raaja lastoitetaan; jääkiekkoilijalla hyvä lastamateriaali on pelaajan oma polvisuoja.

 

Umpimurtuman ensiavussa ns KKK hoito (ks jäljempänä) on tehokas ensihoito estämään paikallista verenvuotoa. Tosin murtunut luu on usein hyvin aristava ja kompressio murtuman päälle voi olla kivulias. Luuhun voi tulla myös luukontuusio l. ruhje. Kontuusiossa luun rakenne rikkoutuu ilman varsinaista murtumaa. Rakenteen rikkoutuminen aiheuttaa paikallisesti usein voimakkaankin verenvuodon. Kontuusio on myöhemmin diagnosoitavissa magneettitutkimuksella ja se hoidetaan kuten pehmytosavamma – KKK ja lepo.

 

Lihasrevähdyksen yhteydessä puhutaan toisinaan ns avulsiomurtumasta. Silloin lihas repeää luusta ottaen palan luuta mukaansa. Ensiapu on kuin pehmytosavammassa ja parantumisen yhteydessä usein kasvaa luusta revenneen palan paikalle patti; uudisluumuodostus, joka myöhemmin kovettuu ja parantuu pitäväksi.

 

Jääkiekkoilijan yleisin pehmytosavamma on ns puujalka. Kyseisessä tapaturmassa reiteen tulee voimakas isku, jolloin lihaskudos repeää ja lihasaitioon vuotaa verta. Puujalka on tyypillisin vamma, jolloin tehokkaalla ensiavulla voidaan lyhentää sairastamisaikaa huomattavasti.

 

Vakavammat pehmytosavammat tulevat vatsan alueelle. Isku vatsa alueelle voi aiheuttaa sisäelinten repeämiä. Vasemman kylkikaaren alla sijaitseva perna on erityisen herkkä repeämälle.  Ruhjeesta aiheutuu runsas vuoto, ja myöhemmät oireet johtuvat nimenomaan vuodosta. Selässä alimpien kylkiluiden suojassa ovat munuaiset ja niiden ruhje aihetta verenvuodon, joka voi näkyä verivirtsaisuutena. Vakavien pehmytosavammojen hoito kuuluu aina lääkärille ja mahdollisesti sairaalaan. Mainittakoon, että varsinkin teini-ikäisillä yleinen rauhaskuume – mononucleoosi – aiheuttaa pernan suurentuman ja siten rauhaskuumeen sairastanut jääkiekkoilija saa palata jäälle vasta lääkärin tarkastuksen jälkeen, usein jopa viikkojen kuluttua sairastumisesta. Turvonnut perna repeää herkemmin, kuin normaali.

 

KKK tulee sanoista Kylmä, Kompressio (puristus) ja Kohoasento.

Kylmähoidon järjestäminen jäähallissa on helppoa ja kuitenkin se laiminlyödään usein. ”Pikakylmällä” (Spray/kylmägeeli) ei saada riittävän tehokasta kylmähoitoa aikaiseksi.

Tehokkaasti toteutettuna kylmähoito on kahdenkymmenen minuutin tiukka jääpakkaus vamman päällä (ei suoraan iholle – vaate väliin), jonka jälkeen annetaan ihon toipua ja uusitaan kylmähoito yhtä tehokkaana. Kylmähoitoa jatketaan useita tunteja tapaturman jälkeen ja siihen liitetään kohoasento sekä edellä mainittu kompressio (puristus).

 

Hoitamalla riittävän tehokkaasti kylmällä ja kompressiolla sekä pitämällä raajaa kohoasennossa saadaan vamman alueen verenvuoto pysymään niukkana ja toipuminen vammasta nopeutuu huomattavasti.

 

Joskus pehmytosavamma tulee ilman ulkopuolista energiaakin. Lihas saattaa revetä voimakkaassa rasituksessa ja lopputuloksena on lihaksen sisäinen ”haava”, joka vuotaa verta ympäristöönsä. Ensiapuna lihasrevähdykseen on myös KKK ja toipuminen nopeutuu, jos ensiapu hoidetaan tunnollisesti.

 

Kylmähoidon pahin ongelma on sen antamisen laiminlyöminen. Pelaajalla voi olla hyvinkin kiire takaisin kentälle peliin mukaan ja vamma jää aluksi hoitamatta kokonaan. Vasta myöhemmin tulee ilmi vamman laajuus ja verenvuoto siinä vaiheessa on niin runsas, että KKK:lla ei enää pystytä tilaa muuttamaan. Kokonaan tuomittava on ensiapuna käytetty kylmäspray, jolla aiheutetaan vain valheellinen tunne kylmähoidosta ja siten varsinainen hoito jää antamatta.

 

Toinen ongelma kylmähoidossa on sen kesto. On muistettava jatkaa kylmähoitoa myös harjoituksen tai pelin jälkeenkin useiden tuntien ajan. Jos vamma pääsee lämpenemään ennen kuin vuoto on loppunut, on annettu kylmähoito ollut turha.

 

Jokaisen jäähallin jääkoneen tuottama lumi on paras, halvin ja helpoimmin saatavissa oleva kylmähoito. Kun jäähallilta mennään kotiin, löytyy kylmähoito pakasteesta joko jääpaloina tai jäässä olevina vihannessekoituspusseina.

 

 

Hannu Hirsimäki

Suomen Jääkiekkolääkäri ry

Puheenjohtaja