Artikkeli on julkaistu ”Kiekkolehti” lehdessä keväällä 2000

 

 

 

Hannu Hirsimäki

 

Suomen Jääkiekkolääkärit ry

 

 

 

Nuuska on ei-poltettava tupakkavalmiste. Sitä käytetään yleisesti kahdessa muodossa: pakattuna teepusseja muistuttaviin käyttövalmiisiin annospusseihin tai kosteana jauheena, josta annostellaan pieni nokare esimerkiksi ruiskun tai erityisen annostelijan avulla. Nuorten nuuskaajien suosiossa ovat irtonuuskavalmisteet. Pohjoismaissa – Suomi mukaan lukien – nuuska annostellaan melkein yksinomaan yläleuan huulipoimuun (99%), harvat pureskelevat ja varsinkin muualla maailmassa nuuska asetetaan alaleuan huulipoimuun. Vuonna 1995 julkaistussa Suomen Lääkärilehden artikkelissa (Merne ym.) todettiin nuuskan käyttäjien olevan enimmäkseen poikia. Nuoret mielsivät nuuskan käytön vaarattomammaksi kuin tupakoinnin ja sen vuoksi urheilijoiden keskuudessa nuuskaaminen oli huomattavasti yleisempää, johon viittasi myös Kiekko-lehden numerossa 7/2000 ollut artikkeli.

 

 

 

Artikkelissa myös todettiin nuuskaamisen olevan yleisempää länsirannikolla ja varsinkin ruotsinkielisissä lukioissa, joka johtunee ruotsalaisen kulttuurin vaikutuksesta – Ruotsissa nuuskaaminen on ollut huomattavan yleistä jo vuosia. Nuuskan myyntikielto Suomessa asetettiin tupakkalain (765/94) muutoksen yhteydessä 1.3.1995 alkaen. Se ei vaikuta Ruotsin-laivojen nuuskanmyynti oikeuksiin ja senkin vuoksi länsirannikko on ollut ”edelläkävijä” nuuskan käytössä. Myöskään Ahvenanmaalle Suomen tupakkalaki ei ulotu.

 

 

 

Jalostetussa tupakasta on tunnistettu yli 2500 erilaista kemiallista yhdistettä, joiden joukossa on myös syöpää aiheuttavia karsinogeenejä. Nuuskan käyttö aina samassa limakalvon kohdassa aiheuttaa selviä limakalvomuutoksia ns leukoplakioita. Näyttö nuuskan käytön ja suun ja nielun alueen syöpien yhteydestä on vahva. Syöpäriski on erityisen vahva niissä osissa suuta, jossa nuuskaa tavallisesti pidetään. Tutkimusten perusteella on ajateltu, että 87 % ikenien ja suun alueen syövistä johtuu nuuskasta.

 

 

 

Nuuskan vaikutus ienten vetäytymiseen on osoitettu sitovasti (Laaksonen). Jopa puolella nuorista nuuskan käyttäjistä on havaittu ienten vetäytymistä ja heistä melkein kaikilla oli suun limakalvolla patologisia muutoksia.

 

 

 

Kaikkein tärkein vaikutus, mikä nuuskalla on kansanterveyden kannalta, on sen aiheuttama voimakas nikotiiniriippuvuus. Urheilijat ymmärtävät hyvinkin tupakan vahingollisen vaikutuksen suorituskykyyn urheilussa ja ajattelevat nuuskan olevan ”terveellisempää” kuin tupakoinnin. Nikotiiniriippuvuus on kuitenkin kiistaton säännöllisesti nuuskaa käyttävillä, ja nuorten nuuskan käyttö ei suinkaan vähennä tupakoimista vaan päinvastoin: nuuskaaminen on usein ensiaskel kohti tupakointia. Tupakan saatavuus on huomattavasti helpompi, kuin nuuskan ja kerran ”nikotiinikoukkuun” jäätyään täytyy nikotiinin tarve tavalla tai toisella tyydyttää.

 

 

 

Nikotiinivieroitus on usein aikaa vievä ja oman lääkärin kontrollia vaativa hoito. Vieroitusoireet johtuvat nikotiinipitoisuuden vähenemisestä elimistössä ja oireet kestävät keskimäärin kuukauden ajan, minkä jälkeen tupakan/nuuskan himo saattaa kestää vielä jopa yli puoli vuotta(Tuunainen, Rimón).

 

 

 

Nuuskan käyttö urheilijoiden keskuudessa on lisääntynyt huolestuttavasti ja siihen täytyy reagoida erittäin voimakkaasti kaikilla urheilun eri rintamilla. Ennaltaehkäisevää valistusta on jaettava aina sopivan tilaisuuden tullen. Selvää faktatietoa jakamalla poistetaan turhan ruusuiset käsitykset nuuskaamisesta. Valmentaja ja muu joukkueen johto pystyy vaikuttamaan nuoren, kehittyvän pelaajan asenteisiin ja tottumuksiin. Jos nuuskaan otetaan alusta lähtien jyrkkä kielteinen kanta, voi valmentajan sana vaikuttaa koko loppuelämän nikotiininkäyttötottumuksiin. Lisäksi, erittäin tärkeä rooli ennaltaehkäisyssä on julkisella medialla: ainoatakaan haastattelua ei pidä päästää julkiseen levitykseen, jos haastateltavalla on ”ylähuuli paksuna” nuuskan vuoksi.

 

 

 

Lähdeartikkelit:

 

 

 

Merne, Tiekso, Syrjänen: Nuorten nuuskankäyttö ja tupakointi . suusyövän riskitekijöitä, Suomen Lääkärilehti Nr 35, 1995 s. 3823

 

Laaksonen: Nuuska ja sen vaikutus terveyteen, Suomen Lääkärilehti Nr 18-19, 1996 s. 2010

 

Tuunainen, Rimón: Nikotiiniriippuvuuden diagnostiikka ja hoito, Duodecim-lehti Nr 3, 1999 s.296