Reilu viikko sitten palattiin takaisin kotiin. Matka oli pitkä ja suorastaan tuskainen! Kotioven avaaminen myöhään lauantai iltana tuntui suorastaan ihanalta, puhumattakaan suihkuun pääsemisestä ja omaan sänkyyn kaatumisesta. Kyllä muuten nukutti hyvin ja vetelinkin reippaat 10h lähes koomassa sinä yönä. Unta onkin riittänyt ja oikeastaan melkein koko viime viikon ajan nukuin 10h yöunia. Olo oli sekava eikä mistään meinannut saada otetta. Töissä tuntui, että haahuilin ympäriinsä ja kotona oleminen oli yhtä seinään tuijottamista. Lyhyttä ja kevyttä liikkumista kykenin tekemään ja oikeastaan oli pakkokin. Minulla keho muistaa ilmoittaa, jos liikkumisesta tulee taukoa. Selkä kipeytyy, jomottaa ja tulee kaikinpuolin huono olo. Resepti tähän on monipuolista jumppaa ja aineenvaihdunnan aktivointia.
Viikon verran siihen meni, että olo alkoi tuntumaan jokseenkin normaalilta. Olen positiivisesti yllättänyt siitä, kuinka hyvin olen palautunut kisasta. Kisan jälkeen olo oli todella huono ja tuntui, että palautumiseen tulee menemään pitkään. Uskon, että kisan jälkeen vielä viisi päivää lämmössä teki hyvää keholle. Myös oikea lomailu teki hyvää korvien välille. Oli aivan mahtavaa päästä näkemään saaren monimuotoista luontoa ja päästä tutustumaan saaren historiaan.
Vähitellen olen päässyt kiinni arkeen. Mistä se arki sitten muodostuu? Töistä, liikkumisesta, kotiaskareista ja sen sellaisista jutuista. Ei mitään sen kummempaa. Normaalia, ihan tavallista elämää. Arki oikeastaan on tosi hienoa, minä ainankin tykkään.
Parin viikon ajan aijon vielä ottaa kevyesti. Kuitenkin ensi kauden suunnittelu on jo ihan hyvällä mallilla, mutta siitä lisää sitten myöhemmin. Nyt on kuitenkin aika hieman hengähtää ja ladata akkuja tulevaan parin vuoden projektiin.
Kommentoi