Minne siis suuntaisimme? Ikivanhaa, siis yli kymmenen vuotta, Yhdysvaltojen tiekartastoa apuna käyttäen ryhdyttiin tuumasta toimeen. Aloitus ja lopetus oli selvillä, sillä entinen isäntäperheeni asuu noin 60 mailia Phoenixistä itään. He tulevat meitä lentokentälle vastaan ja olemme loman alkuun ja loppuun pari yötä heidän luonaan, mutta entäpä siinä välissä? Ajatukset lentelivät jo San Diego Zoossa ja Disneylandissä, mutta sitten mummilareissu palautti äidin mukavasti maanpinnalle. Vanhempi oli kotiin tullessa yltä päältä oksennuksessa ja nuorempi hiestä märkä, kun oli kirkunut yli tunnin yhtä soittoa, kun ei autoilu vaan yksinkertaisesti maistu. No joo, pidetään ajomatkat lyhyinä ja ollaan aina vähintään kaksi yötä samassa paikassa, niin voidaan sanoa olleemme lomalla… 🙂
Tuo edellinen päätös mielessä siintäen arvoimme sitten ilmansuuntaa. Pohjoisessa Grand Canyon, Lännessä Disneyt ja etelässäkin Tucson ja vanha kunnon Southwesthenki. Tämä päätös olikin sitten oikeastaan aika helppo. Isäntä on ekaa kertaa Jenkeissä ja kun kerran Arizonaan mennään, niin onhan sitä nyt aivan pakko nähdä yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Lisäksi lapset on vielä aika pieniä arvostamaan Disneytouhuja kunnolla. Joten suunta kohti pohjoista, mutta mitä muuta sitten sillä suunnalla? Helppo juttu. kun kerran ohi ajetaan niin eihän kauniina hehkuvaa Sedonaa voi pysähtymättä ohittaa. Ensimmäinen pysähdys tuleekin sitten sinne, varasimme päätöstämme kunnioittaen kaksi yötä samasta paikasta. Ajattelimme aloittaa helpolla ja panostimme ensimmäiseen hotelliin kunnolla: Huoneessa on pieni keittosyvennys, jossa on helppo laittaa ruokaa lapsille silloin kuin halutaan. Huone on pieni studio golfkentän laidalla, joten vihreyttä piisaa ja alueella on myös grillipaikka.
Siitä jatketaan Williamsiin, josta käsin sitten käydään katsomassa sitä kuuluisaa kuoppaa, eli Grand Canyon. Täällä on Days Inn, jossa on sisällä uima-allas. Harvinaista herkkua Arizonassa! Ja varma tapa saada lapset viihtymään hotellilla, sillä helmikuussa ei oikein ole ulkona uintisää. Williamsissa on myös eläinpuisto, joka ajateltiin katsastaa lasten iloksi. Hotelleissa ei jenkeissä yleensä kuulu aamiainen huoneen hintaan ja jos kuuluu, se mainitaan kyllä varmasti erikseen, myyntivaltti kun usein on. Ja sitten on Aamiaisia ja on aamiaisia… Jos huoneen hintaan kuuluu continental breakfast, niin suomalaiset lapsiperheet älkää vielä innostuko… Kyse on kahvipannusta ja kasasta donitseja ja muffinsseja hotellin aulassa. Jos oikein onnistaa, voi löytyä vielä minipaketteja lasten lempimuroja, väriaineilla, vaahtokarkeilla ja suklaalla maustettuja tietenkin. Jos huoneen hintaan taas kuuluu hot breakfast, niin innostukaa pois. Se on todella harvinaista herkkua jenkeissä. 🙂
Matka jatkuu Williamsista Nevadan puolelle Las Vegasiin, taas kaksi yötä. Tästä voin kertoa sitten myöhemmin lisää, että oliko hyvä idea… No mutta hulluja kun ollaan, niin miksikäs ei kokeilla. 🙂 Jos tähän ryhtyy, on hyvä muistaa sellainen tosiasia, että jenkeissä suhtaudutaan uhkapelien ikärajoihin aikalailla enemmän tosissaan kuin Suomessa. Eli edes vauvan kanssa on turha kuvitella viettävänsä sekuntiakaan pelialueiden matoilla. Vahdit on takuuvarmasti heti niskassa vahtimassa, ettet turmele lapsesi mieltä moisella. Ja 18-vuotiaille juhliville esikoisille pieni uutinen… Sielläpä et ole täysi-ikäinen kuin vasta 21-vuotiaana, että turha heittäytyä vielä margaritan makuisiin unelmiin hurjasta bileillasta hedelmäpelien keskellä.
Las Vegasista suunnataan Lake Havasu Cityyn, extremeurheilijoiden mekkaan Arizonassa ja viivytään siellä kokonaiset kolme yötä. Matkaseurastamme johtuen jätämme extremen muille ja tutustumme alueeseen jotenkin muuten. Tämä on kohteistamme ainoa paikka, jossa en ole ennen itsekään käynyt, joten siksi varasimme tänne enemmän aikaa . Ja täällä on muutamassa hotellissa tarjolla se kuuluisa hot breakfast, arvaatte varmaan, että niin on meidänkin hotellissa. Lake Havasu City on kuuluisa myös vanhasta Lontoon sillastaan, jonka kaupungin perustaja osti 60-luvun lopulla Lontoolta ja se kuljetettiin osina paikalle laivoilla Panaman kanavan kautta ja rekoilla Californiasta Arizonaan. Luonnollisesti tämän sillan ylitys kuuluu myös meidän loman ohjelmaan, sehän nyt on aivan pakko, ihan vain periaatteesta. 🙂 Sitten palataankin takaisin lähtöpisteeseen ja vietetään hetki vanhojen ystävien kanssa ennen kotiinpaluuta.
Juttelin autoistuimesta tuossa aiemmin ja meillä asia ratkesi varsin kivuttomasti: Saamme molemmille lapsille istuimet lainaan tuttujen tutuilta, joiden lapset ovat hieman vanhempia, eivätkä he enää käytä niitä itse. Niille jotka eivät ole yhtä onnekkaita: Jenkeissä on paljon vauvantarvikkeita vuokraavia yrityksiä, jotka tuovat tavarat jo lentokentälle kun saavutte. Esimerkiksi Travel BaBees Phoenixin alueella. Sieltä saa autonistuimet, jonka mallin saa itse valita, matkasängyt, syöttötuolit… Jopa vaippapaketin voi tilata toimitettavaksi samalla kertaa! Autonvuokrafirmat jättävät itselleen varauksen, että toimittavat jos on saatavilla. Näillä firmoilla jos varauksen saa tehtyä, ei enää tarvitse jännittää, että onko saatavilla. Loistava keksintö! Googlatkaa baby rentals ja kaupunki perään, mihin lennätte, sillä löytyy kasapäin firmoja. Ja taas huomasin, että vertailu kannattaa, hinnoissa ja toimitustavoissa voi olla paljonkin eroja, ei kannata ottaa sieltä, mistä joutuu itse hakemaan jostain toimipisteestä…
Kommentoi